Mun joulu meni hyvin, vaikkakin kovin äkkiä. Maanantaina menin Suinulaan vanhempieni luo. Isin kanssa raahattiin täältä sinne jos jonkinmoista purkkia ja kattilaa. Maanantai illan vielä vietin leipoen, tein mm. kuppikakkuja ja kanelipullia. Tiistaina tein rosollin ja luumukiisselin, kaiken muun olinkin tehnyt jo aiemmin.
Meidän joulu ei ollut mitenkään suuresti tavallisesta poikkeava. Aamulla käytiin tallilla ja myöhemmin Pappa ja Joonaveli tuli meille syömään ja illalla jaettiin lahjat. Kynttilöitä taidettiin polttaa miltei koko päivä. Siinähän se oikeestaan olikin.Saunassa tietysti käytiin ja katottiin vähän telkkaria. Olin niin valmistautunut valvomaan yömyöhään, mutta niin siinä taas kävikin että hyvä jos kymmeneen jaksoin olla hereillä.

riisipuuroo aamiaiseksi

pullat, lakrtisirasiassa florentiinit, kuppikakut, puolukkajäädyke, kermavaahto ja lasipurkissa suklaakaurakeksit

  

puolukkajäädyke. ei mikään maailman kaunein pinta koska vuoka piti vuorata elmukelmulla ja se siitä jäi noi viivat

Lahjaksi sain ihan perus juttuja esim. muumimuki nipsu kuvalla, valkosia lakanoita, viinilaseja 8 kpl, pyjamahaalari ja kaikkein paras mitä sain oli RYAN GOSLING VÄRITYSKIRJA !!! aivan huikee, ja keltäpäs muulta kun Heiniltä:) 

Hyvää loppu vuotta <3 

ps. kiitos joulukorteista !

Mulla tulee oleen tää viikko varmasti yhtä hyrskynmyrskyä ja kiirettä, koska oon haukannut ehkä vähän liian ison palan tätä joulua.. Jos noin voi sanoo. Nyt kun mummua ei enään ole, on mun täytynyt ottaa ohjat käteen, ainakin ruuanlaitossa, koska äiti ei oo ihan sitä tyyppiä:)

Mulla on siis suunnitteilla että teen kaikki laatikot, alusta loppuun ihan itse. Eli porkkana-, peruna-, ja lanttulaatikko. Eikä siinä vielä kaikki, pelkkä yksi laatikko jokaista ei riitä. Täytyy olla monta.
No sitten on rosolli ja sen kastike, ne on ihan iisipiisit. Ja kaikki kinkut sun muut kalat mitkä ostetaan valmiina.
Jälkiruuat. Oon suunnitellut tekeväni puolukkajäädykkeen, jouluisia kuppikakkuja, jotain ihme florentiineja josta en edes tiedä mitä ne on, suklaakaurakeksejä, pullia, luumukiisseliä, joulutorttuja ja en edes muista oliko vielä jotain muuta. Luultavimminkin.
Eikä pidä unohtaa riisipuuroo. Sitä pitää olla.
Ei pelkästään se että miten ehdin tekeen tän kaiken tällä viikolla, vaan se kaupassa käynti, listojen tekeminen ja ylipäänsäkin kaiken organisointi. Voi olla että maanantaina toteen että empä saanut mitään aikaseks ja sitten onkin pakko ajaa kahtasataa Prismaan, siinä toivossa että joulu olis vielä pelastettavissa.

Toivottavasti en joudu lisään tänne kuvaa vaan palaneista joulutortuista...Mutta katotaan mitä saan aikaseks :)

Sinä itse olet elämäsi tärkein ihminen

Aina pitäisi muistaa, että sinä itse olet oman elämäsi tärkein ihminen. Ei kukaan muu. Ei parasystävä, ei poikaystävä eikä isä tai äiti. Vaan sinä. Sinä itse elät omaa elämääsi varten, et muiden elämää. Eikä kukaan muu voi elää sinun elämääsi.
Minä en tätä aina muista. Yritän muistuttaa siitä joka päivä itseäni ja tehdä valintani oman onneni ja omatuntoni mukaan. Mutta välillä omatuntoni on sitä että yritän miellyttää muita, jolloin ehkä se onni jääkin taka-alalle.
Minulla on ollut kaapissa pitkään kirje, sen nimi on ''Mielen kohennus kirje Ellalle''. Sain tehtäväkseni lukea sen silloin kun tunnen siihen tarvetta. En muista onko se ollut kaapissa puoli vuotta, vuoden vai ylikin. En ole kokenut tarvetta lukea sitä koska olen ollut niin täynnä onnea, iloa ja rakkautta. Mutta äsken hipsin makkariin, nousin jakkaralle, kurotin käteni kaapin ylähyllylle ja kaivoin esille tämän kirjeen. Avasin ja luin sen, se menee näin (entiedä saisinko paljastaa sisällön tänne, mutta mun on ehkä pakko koska se liikutti mua paljon)

Ella

On hetkiä jolloin et muista millainen olet. Hetkiä jolloin tunnet arvottomuutta, huonommuutta ja surua. Silloin sinun on määrä lukea tämä kirje. Sillä minä en milloinkaan unohda kuinka ainutlaatuinen olet, ja olen siitä ihmeellinen että saan sinut muistamaan sen yhä uudelleen ja uudelleen. Maailmassa on vain yksi sinä! Vain yksi Ella jonka sydän on kultaa. Olet ihmeellinen! Olen tiennyt sen jo pitkään. Olet kaunis ja pidetty, muttet silti ole koskaan menettänyt nöyryyttäsi, ja se yhdessä kiltteytesi kanssa tekee sinut sisäisesti kauniiksi. Ja sen minä aina näen sinusta, kuulen sen kirkkaassa naurussasi ja ymmärrän sen hellyydestäsi. Älä epäile itseäsi rakas kissa, luota vaistoosi AINA kaikessa. Se mikä tuntuu hyvältä on oikein. Opi kuuntelemaan sydäntäsi. Luota itseesi. Sinulla on viisautta jota et itse käsitä. Se on sosiaalista sekä emotionaalista viisautta. Se tarkoittaa sitä että ymmärrät ihmisiä ja tunteita ja se taas tarkoittaa sitä että elät Salaisuuden taajuudella. Salaisuus on lahja joka on annettu sinulle sillä sinä osaat käyttää sitä oikein. Pystyt mihin vain kun rakastat itseäsi ja luotat vaistoosi. Elämäsi on alussa jokainen aamu! (tätä en tajunnu tai luin väärin) Et elä vankina siinä vaan olet vapaa muuttamaan kaiken. Olet rohkea tiedän sen. Olet leijona, et epäröi käydä kohti vaikeitakin asioita sillä sinulla on oikeudentaju joka kertoo sinulle milloin teet oikein. Älä ole epävarma, ympärilläsi on niin paljon rakkautta, et koskaan tule jäämään yksin. Ihailen sinua! Katso miten paljon olet jo saanut aikaan, katso millaista elämää elät. Et ole enään sama tyttö kuin kolme vuotta sitten, nyt olet ottanut vastuuta ja olen niin ylpeä sinusta. Ja tiedätkö... kun minulla on pahamieli, mietin miten monin tavoin sinä olet minua naurattanut. (kanahampurilainen!) Hymyilen kun ajattelen sinua ja jos uskot ja luotat minuun, voit uskoa ja luottaa myös itseesi, sillä en epäile hetkeäkään ettetkö pärjäisi ja eläisi upeaa elämää!! Olet todella ainutlaatuinen ja rakas. Olen kiitollinen sinusta ja haluan olla ystäväsi. Olet uskomaton olet ainutlaatuinen

Ja vaikka elämä kuljettaisi maan ääriin, ei yhteys toisiimme katkea milloinkaan

Nuoruus on seikkailu ja elämä ruusuilla tanssimista <3

Ella rakas- usko itseesi

Kun luin tämän kirjeen, itkin. Itkin niin paljon että kyyneleet tippuivat paperin päälle ja siihen jäi rumia töhröjä. Mutta että helpotti. 

Jokaisella pitäisi olla ystävänään kaunis ihana kirjeitä kirjoittava Peppi. 

Olen niin niiin niin kiitollinen. Haluan lähettää ja lähetän, niiiin paljon rakkautta Italiaan, sinne missä on minun Keisarinmorsian <3 

-Kiitos-

Rakastan, en vihaa

Mä rakastan Miksua

Mä rakastan mun perhettä.

Mä rakastan eläimiä.

Mä rakastan luontoa.

Mä rakastan ruokaa.

Mä rakastan sitä että kohta on joulu.

Mä rakastan tätä talvea.

Mä rakastan kirjoja kirjahyllyssä.

Mä rakastan ens kesää.

Mä rakastan musiikkia.

Mä rakastan itkee.

Mä rakastan nauraa.

Mä rakastan kertoa asioita.

Mä yritän rakastaa kaikkea ja jokaista

Tohon viimeseen meidän kaikkien pitäis pyrkiä. Mulla olis erinomainen ehdotus jokaikiselle ihmiselle joka tätä lukee.

Voitaisiinko lopettaa pahan puhuminen? Kuka siitä hyötyy yhtään mitään, kenelle siitä tulee hyvä mieli? Tuskin kenellekkään loppupeleissä. Mitä jos puhuttaisiinkin aina ja kaikista vain hyviä asioita. Eikös hyvä mieli ole parempi kuin huono mieli? Miksi puhutaan toisesta pahaa ja nauretaan, koska huumorinhan ei koskaan pitäisi satuttaa ketään?

Voitaisiinko lakata olemasta kateellisia? Jokainenhan luo oman elämänsä ja sen kulun ihan itse, omilla ajatuksilla. Olethan sitä mitä ajattelet ja vedäthän juuri niitä asioita puoleesi. Rupea siis ajatteleen niitä asioita joita itse haluat ja keskity hyvään, siihen mitä omalle elämällesi haluat. Sillä kateus tuskin auttaa asiaan. 

Kaikista tärkein minkä haluaisin maailmasta loppuvan, on kosto. Mitä jos korvattaisiin kosto myötätunnolla ja anteeksi annolla? Kuvitellaanpa maailma ilman sotia. Vaikeaa, kun näin äkkiseltään miettii. Mutta kuvitellaampa maailma ilman kostoa. Voisin laittaa pääni pantiksi että jokainen sota on alkanut siitä että joku on sanonut tai tehnyt väärin jotakuta toista kohtaan, vahingossa tai tahallaan, siitä on seurannut kosto joka on lopulta johtanut sotaan. Asiat ovat saattaneet alunperin olla hyvinkin mitättömiä, mutta jos kumpikaan osapuoli ei osaa antaa anteeksi, kukin voi hyvin päätellä mikä on lopputulos. Eli mitäpä jos asioihin oltaisiinkin suhtauduttu myötätunnolla ja anteeksiannolla. En usko että mitään pahaa ainakaan olisi silloin päässyt tapahtumaan. 

Ei oikeestaan muuta, nauttikaa elämästä, rakastakaa ja antakaa anteeksi! Hyvää joulua, se on pian!