Kissanpuhelimessa Kissa

Taas jälleen kerran äiti ja isi on hylännyt mut, ottaneet ja lähteneet ulkomaille ilman mua. Joudun siis tästä päivästä alkaen viikon verran eteen päin asumaan yksin heidän talossaan. Toivottavasti selviydyn.
Pitää ruokkia ja ulkoiluttaa Mauri, ruokkia kissat, ruokkia pappa ja pitää sille seuraa, ruokkia papan koira ja kanat, käydä tallilla, ruokkia itteni, siivota 3+1 taloyhtiöö pari kertaa viikon aikana, lämmittää takkoja koska patterit ei riitä. Ei kuulosta raskaalta mutta on se. Tallille pitää herätä viitenä kertana 05:00, puita pitää raahata sisälle vähintään 4 korillista päivässä, Maurin ulkoilu myöskin ainakin 4 kertaa. Tälläselle lusmuilijalle joka on koko kesän maannut sohvalla, se on aika paljon työtä. Mutta kaikista pahinta tässä on ne yöt kun joudun nukkumaan yksin. Pimeessä yksin ollessa mun mielessä alkaa laukkaan kaikenmaailman kauhuskenaariot.
 Mutta silti musta tää on ihanaa, koska on niin paljon mitä mä myös itse haluan täälä tehdä. Huomenaamulla ajattelin mennä takaterassille juomaan lökiä pakkaseen peiton alle villasukat jalassa ja tumput kädessä, sen jälkeen kun Maurin aamutoimet on hoidettu. Tänä aamuna en vielä kerennyt kun tarvii vähän totutella ensiksi tähän kaikkeen. Haluan rillata makkaraa takassa. Haluan kutoo ja mummoilla. Tehä pizzaa ja kutsua papan syömään. Vuokrata Notebookin ja itkee.  Ja myös vähän leikkiä  erakkoo.

En tiiä mitä tää äitin kone nyt sekoilee mutta en saa kuvia isoksi:(
Tänään koitan muistaa ottaa kameran tallille mukaan nii saan kirjotettua Dragoninki sivulle!