Nousin kanssa auringon, meren rantaan kulkemaan.
Ääretöntä katselin, jotain melkein aavistin
Rakastuneet kulkee taas, puiden alle käsikkäin.
Heidän näkevän sen näin, mä mitä vaille itse jäin?
Oon tuomittuna kulkemaan, kulman taa ja seuraavaan.
Kaupunki kaunis valoissaan, on mulle varjo muusta vaan.
Sydän kuulee puheen pään.
Näkyväiseen kiintymään ei silti tyydy pelkästään, miksei?
En tiedä itsekään.
Se jokin mitä odottaa, jos sen täällä kiinni saa se tuskin on mä tiedän sen, mun ikäväni arvoinen.
Oon tuomittuna kulkemaan, kulman taa ja seuraavaan.
Kaupunki kaunis valoissaan, on mulle varjo muusta vaan.
Oon tuomittuna kulkemaan, kulman taa ja seuraavaan.
Kaupunki kaunis valoissaan, on mulle varjo muusta vaan.
Oon tuomittuna kulkemaan, kulman taa ja seuraavaan.
Kaupunki kaunis valoissaan, on mulle varjo muusta vaan.
Tänään olin ahkera koulussa. Tallilla en niinkään. Pikkusen otettiin vaan kuvia.
Nyt särkee hartioita. Kohta äiti hieroo niitä.
Oikeesti, pää lyö nyt ihan tyhjää. Ei oo mitään kirjoitettavaa. PAITSI ETTÄ HUOMENNA ON INSSI
onnea minulle siihen.
Nyt GooogNight <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti